Elämäni liejuryömijänä
Sanoja mustasta vihkosta, runoja elämästä
sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Syksy
Ensimmäistä kertaa näen puiden halauksen.
Kumpikin on syksyn saapuessa laittanut parhaat marjat.
Ei riitaa.
Ei surua.
Sinä olet minä.
Tuuli
Pidän tuulen vapaudesta.
Se tulee ei mistään,
eikä päädy minnekään.
Se taivuttaa puita.
Ei minua.
Minä olen tuuli.
Uudemmat tekstit
Vanhemmat tekstit
Etusivu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)