Suunnittelija

Rakenna
muurahaiskekosi

Ilman itsenäisyyttä
Vailla mitään

Tee rakkaudesta
seitti

Johon jokainen
pysähtyy

Metsäpolku

Kaksi vapaana
erillään
toisissaan kiinni

Kolmas kahlehdittu
ainut
jonka pitäisi
vapaana kulkea

Olevainen

Minä tiedän
että sinä
olet olemassa

Minä tunnen

Tähdissä kirjoitus
takapuolessa kämmenenkuva

Rantakalliolla ajatus
lämpimämpi kuin syyskuu

Neljäs

Vailla määränpäätä
ilman tarkoitusta

Kaiken pukenut
kaiken riisunut

Siellä missä rautaa
sataa taivaalta

Siellä missä
ihminen löytää toisen

Sen voi nähdä
jossain heikkona
jossain vahvana

Mutta kaikkialla
se on

Tuuletus

Tuuli hoitaa tuskan
egojen vaaliman

Hippu kädessä
kaukana leili

Vaikea nähdä
jos ei lähelle osu

Käyskentelijät

Usko, Toivo ja Kolmas
rannalla loikoili

Toivo hiljaisuuden ja
sorsan lennon katkaisi
takelteli mutta tokaisi

Eikö meillä olekin
vastakohta?

Usko ihmetteli ja
lapin kullan korkkasi
kävi kusella ja oivalsi

Niin kuin vatsatanssijalla valiokunta?
Linnunlaululla länkytys?
Sienestäjällä sijoituspankkiiri?
Kelohongalla tuuliviiri?

Kolmas kertoi
näin kaiken olevan
neljäs kaiken tulevan

Viive

Kaikki ei ala alusta

Ihmiskunnan johtotähti
aikoinaan kutoi ja päätteli

Katsos linnuilla siivet

Ihmisillä viive
oivaltaa

Mysteeri

Sokeana tallustelin
olin elin
voimaisin

Kääntämättä
vielä kivet

Poissa mielestä
vaan aina
lähellä

Hautausmailla
tai rakkaan vierellä

Ei tarvitse yksin
kyyneleitä pidellä

Parkkipaikka

Jalat ei ehdi
ajatuksen polkuja juosta

Onko mahdollista
nousta?

Joustaa moraalista
muttei periaatteesta?

Auto ruudussa,
sydän parkissa