Verhous

Sinä verhoudut suojuksiin,
minä riisun kaiken.

Ymmärrätkö,
miksi vaikenen?

Katollinen

Oot jotain ymmärtänyt
lähtökohtaisesti kusipää

Vaikka kuinka selität
et aurinkoa nää

Samaa rataa kierrät
kuin ajatus paavin

Suu auki kuljet
kanssa anehaavin

Syvänmerensukeltaja

Kauan kadoksissa ollut.

Sut kohdata tahtoisin.

Ei suuntaviittaa
näillä teillä
missä kuljen milloinkin.

Auringon valo ja
kuun kajo
mua ohjaa.

Kohti Mariaanien haudan pohjaa.

Keskeytys

Älä keskeytä
tätä retkeä
pientä hetkeä

Kun minä
olen minä

Vailla ikuisuutta
keskellä jotain
suurempaa

Lupaus

Minä en voi sinua
ehjäksi tehdä
enkä onnelliseksi

Mutta voin antaa itseni
sellaisena kuin olen

Sen pitäisi riittää

Faksi

Pyytämättä tulivat ja
pystyttivät teltan
hänen pihalleen.

Omenapuun viereen.

Mies ja nainen.
Joivat sadevettä
ja söivät mitä löysivät.

Rakastelivat ja nauroivat.
Väsyttyään nukkuivat.

Ei hänellä ollut
syytä heitä häätää.

Kehto

Siitä ehdosta
kun nousen kehdosta
oikein pidä en

Samaa rataa mennään
täällä poikittain

Yksi syli odottaa
samankaltaista

Harhaa jakamaan

Mitään vailla

Jos makaisit
auringon alla.

Alasti ja niin hiljaa,
että muurahaiset
tekisivät polun
vatsasi päälle.

Niin hiljaa,
että rastaat
uskaltaisivat laskeutua.

Silloin olet perillä.

Ensiaskeleet

Kauan sitten opitut
sävelet ja ensiaskeleet.

Ei kukaan voi niitä
sun puolesta soittaa.

Tai kulkea.

Kalan elämää

Kirkkaissa vesissä se ui
Ei evä yksikään värähtänyt
kun pienet sille
hampaita näyttivät

Pysyi kaukana niistä
jotka kirkkaan valon alla
itseänsä esittelivät

Pyrstöänsä heilautti ja
liukui tummempiin vesiin

Yössä

Miten sinulla menee?
Sinä pudotit sanat suustasi
istuen öisellä asfaltilla.

Et vahingossa.
Sinä näit eksyneen,
kuormasta tippuneen.

Sanoin en muista,
jonkun tuollaista kysyneen.

Liian vähän on täällä
kaltaisiasi.

Ihmisiä.