Hämärä

Sen laskeutuessa
paljon huomaa
kun vaikenee
puut ja lammenpinta
rauhalliset
kuin äitien nisät

Yöperhosen kutsuun
vastaan
ja tulen
läpi on mentävä
kautta myyrän
käytävän

Ymmärtääkseen
olevan

Loinen

Punkki eli rauhassa
imi, nautti ja mietti
minä olen viisauden
astronautti

Tämä vasta on soma
tästä verestä tykkään
kun se ei oo oma

Punkki imi
ja rauha horjui
olan kohautuksella
tämän torjui

Isäntä huomasi
missä tää kukki
jumalauta
se on kaalimaan pukki

Nopeasti oivalsi
pesien paikat
virastoissa, puolueissa
ja hallinnon rattaissa

Vielä hetken
ovat pihdit kateissa

Löytö

Sade saapuu ajallaan
planeetat ja lepakot
kiertoradoillaan

Hölmö on viimeinen
joka ymmärtää
että kaikki
on kohdallaan

Yhteen kietoutuvat
sääriluut kuin
köynnökset

Odotus

Joku odottaa
joku saapuu

Kaukana puut
muuttuvat harmaiksi

Graniittiin maalattu
pehmeät huulet

Kivestä veistetty
hellät kädet

Tuhkasta sielu
joka paljon
aavistaa

Häirikkö

Minä olen käpy
ja kuusi

Parvekkeelta se
kaikille huusi

Niin hiljaa
että jokainen kuulisi

Vaate

Ajatus niin nopea
jos sen yrittää
sanoiksi pukea
karkaa lahkeet
ja palaa hihat

Käki kukkunut
taas tuhat kertaa

Hiljaisuudessa
keisari
pukunsa
löytää