Elämäni liejuryömijänä
Sanoja mustasta vihkosta, runoja elämästä
lauantai 15. heinäkuuta 2017
Faksi
Pyytämättä tulivat ja
pystyttivät teltan
hänen pihalleen.
Omenapuun viereen.
Mies ja nainen.
Joivat sadevettä
ja söivät mitä löysivät.
Rakastelivat ja nauroivat.
Väsyttyään nukkuivat.
Ei hänellä ollut
syytä heitä häätää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti