Elämäni liejuryömijänä
Sanoja mustasta vihkosta, runoja elämästä
sunnuntai 2. syyskuuta 2018
Mysteeri
Sokeana tallustelin
olin elin
voimaisin
Kääntämättä
vielä kivet
Poissa mielestä
vaan aina
lähellä
Hautausmailla
tai rakkaan vierellä
Ei tarvitse yksin
kyyneleitä pidellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti