Sinä et koskaan hermostunut
kun rasavillit hajoittivat ikkunan
tai karkailivat niistä
Sanoit pitäväsi niistä
vilkkaimmista
Mutta kaikki olivat hiljaa
kun luit meille satuja
Ymmärrys ja oikeudenmukaisuus
ehkä lähtöisin sieltä
Vuosien jälkeen rantatiellä
sama silmien kirkkaus
Poistunut
vaan ei sammunut valo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti