Mahdollisuus

Oon elänyt
monta elämää.
Jos mahdollisuus on
ihmistä koskea.
Valitsen sen.

Elämän tarkoituksia

Ei miksi vaan minkälaisten
kanssa matkaa teemme.
Ei miksi.
Kuinka.

Jokainen on

Ajallani,
olin taas paikallani.
Kun rahanvaihtajien pöydät kaatuivat.
Tämän ajan olen elänyt aiemmin.
En tätä hetkeä.

Laulu viemäristä

Tiedätkö mitään
meidän tiestä?
Lauloi kuoro viemäristä.

Katsoin sinne,
kaiken näin.
Vain yksi suunta -
alaspäin.

Tiedätkö mitään elämästä?
Kuoro vastasi emme kestä.
Valosta varjoon meidät päästä.

Yksi polku,
jota unessa tallaat.
Herää jo -
irroita valjaat.

Tuhat tietä,
joita kulkea.
Rakkaat syliin sulkea.

Kyselytunti

Ehdin kiskaista,
pari äkäistä.
Kysyit, minne mut viet?
Tunnetko nämä tiet?

Voit palata, mutta et ehtiä.
Luovu harhoista -
katso tähtiä.

Sanoin, jos palaan niin mitä teet?
Kulje teitä, jotka tuntuu omalta.

Kadotin kaiken.
Sain en mitään.
Tyhjyyttä katsoin.
Mitään ei ollut -
silmät suljin.

Vanhat tuttavat

Historia Tulevaisuuden tapas,

näätkö vain oman napas?

Tulevaisuus nyökkäs ja pohti,

suuntas ajatuksen menneisyyttä kohti.

Sumussa on molemmat tavat,

yhtenevät on meidän navat.

Midas

Myöhään heränneitä
Meressä eläneitä
Midas etsii

Muistutus

En muista nimeäsi,
enkä mitä sanoit.

En silmien väriä,
en huulien kaarta.

Vaikeaa on vallata saarta,
paitsi jos:
pidän sinusta ilman nimeä -
kaiken löydän rivien välistä.

Ei se miltä näytät.
Tai alusvaatteet, joita käytät.
En, en, en.
Minä tahdon tuntea sen,
jonka kanssa uuteen syntymään kävelen.

Etsimässä

Sä voit miettiä
mitä sua huvittaa
Sun pitää tuntea se
joka tarinaa kuvittaa

Ihan sama asia
kristitty tai pakana
Näe se mikä on
aatteen takana

Sama polku kiviä tiellä
Ei tarvitse purematta niellä
Elämää ei kukaan kiellä

Paradoksi

Olen paradoksi
joksi muutut jos kiellät sen
kuskiton taksi
meitä on kaksi
samanlaista myönnän sen
ei-vihaista
kukaan ei siedä
jos ei tiedä
huomista säätä
määränpäätä
joka puuttuu
ihminen suuttuu
vihamiehelle
joita olemme itselle
herää tajuamaan
ei hajuakaan
suunnasta väärästä
puusta putosit
kunnes oivalsit
omenat oikeat.

Taantuma

Hyvä olla on nyt,
kun aika on taantunut.
Mikään ei liiku - huomaatko sen?
Ikuisesti kävelen.

Muuratkaa mut seinään,
riippumaan läpi keihään.

Typerää olla maalla ei-kenenkään.
Riisu kaikki, opi ryömimään.
Koloon, jota
elämäksi kutsutaan.

Syy-yhteys

Tiedä se jos ajattelet -
kohti raunioita kävelet.
Mitään et pysty muuttamaan.
Etkä mitään omistamaan.

Harhailija

Valitsit polun veikö se minne?
Harhailitko veikö se sinne?
Minne päädyit kun pimeässä kuljit?
Näitkö valon kun silmät suljit?

Myrkytyksen oireet

Muistatko, koska viimeksi elit?
Muistatko vain loskaiset kelit?
Herää jo aukaise suusi,
istuta vihdoin omenapuusi.
Lopeta matkustus olet jo perillä -
tarkista vielä oletko hereillä.

Vaeltajat

Liian paljon täällä vaeltaa,
niitä joita pitäisi rakastaa.
Kukaan ei ehdi,
mutta jokainen tahtoo.

Tilinpäätös

Kuinka kiire on satoa niittää,
enemmän kuin ennen?
Luuletko, että se riittää?
Kun kiire on kova,
niin ehditkö kiittää?

Risteyksessä

Tienviittoja ja majakoita.
Niitä ihmiset ovat.
Olen kulkenut outoja teitä.
Kohdannut karikoita.
Loistanko minä vai
ohjaanko harhaan?

Avara Luonto

Kahdeksan raajaa,

sikin sokin.

Kaksi selkää,

hiestä märkää.

Kaksi päätä,

yhteiset huulet.

Jos on vaiti,

niin kaiken kuulee.

Jumalille vain yksi toivomus:

älä irroita meitä vielä.

Pyrkimys

Lehdet ovat varisseet.
Tuhannet oksat tavoittelevat taivasta.
Vihdoin oivalsit.
Olet kaltaisemme.

Vastavirtaan

Hei idiootti, joku huutaa
Sammuta sun kanootti
Liian pitkälle ylävirtaan nousit
Ole vaiti
Joku mut noutaa

Opastaja

Luen silmistäsi,
katson ilmettä kysyvää.
Ihmettelet suuta kiinni pysyvää.

Kysyt näenkö sinut?
Kysyn näetkö minut?
Jos pystyt kiintymättä rakastamaan,
voit ottaa sokean opastamaan.

Viisauden alku

Miksi on annettu
kaikki tää?
Kaiken käsittävä pää?

En ketään voi auttaa -
laki on sellainen.
Huomenna herään,
ehkä en.

Tiivistettyä maailman tuskaa.
Kaatopaikalle minut kuskaa.

Kuljin läpi mankelin,
näin silmät enkelin.

Taivaan kappale

Täysikuu on ihmisen kuva.

Se on aina täysi ja kokonainen,

vaikka varjo peittäisi sen kokonaan.

Syksy

Ensimmäistä kertaa näen puiden halauksen.

Kumpikin on syksyn saapuessa laittanut parhaat marjat.

Ei riitaa.

Ei surua.

Sinä olet minä.

Tuuli

Pidän tuulen vapaudesta.

Se tulee ei mistään,

eikä päädy minnekään.

Se taivuttaa puita.

Ei minua.

Minä olen tuuli.

Syvin olemus

En voi sanoa sinulle
Rakastan sinua
Ennen kuin voin
Sanoa sen jokaiselle

Kiertokulku

Sieluuni tatuoituna tämän elämän reitti.
Kuka vittu tämän sopan keitti?

Me ollaan varjoja tulevaisuuden,
heijastuksia menneisyyden.

Matkalla

Hiljaa, pois kehosta, ulos talosta.

Ei kaikki pienene -

kaikkeus saa uudet mittasuhteet.
Maapallo näyttää kauniilta.
Linnunrata avaruuden selkään tatuoidulta pyörteeltä.

Rajaton

Minä olen olento -
sudenkorento, tähdenlento, ajatus hento.

Ja kun käki kukkuu kuudetta päivää - 
minä tiedän, että minä elän.
Tämän hetken vain kerran.

Ylös mudasta

Unessa ystäväni kertoi minun kuolleen -

juuri tässä paikassa heinäkuussa.
Ei surua.
Kuin hän olisi kertonut eilisestä sateesta,
minkä hän tavallaan tekikin.
Minä synnyin maaliskuussa.