Aikajana

Jos voisin
kotiutuisin

Tuhannen vuoden päästä
voisin kertoa säästä

Vaikka voisin
tuhat vuotta kulkea

Ei se mitään
muuttaisi

Potkupallo

En koskaan
tekniikkaa hallinnut

Ymmärsin sen
missä jokaisen
tulisi olla

Pahauni

Panssarivaunuja
ja pakolaisia
sekamelskaan hävinneitä

Vuorilla kulkevat
kaatuvat vaunut
teräksiset
ja ne tärkeimmät

Minä liidän yli
ja tunnen sen
epätoivon
ikuisen

Lämpötila

Jos on ollut kylmässä
tarpeeksi kauan

Huomaa arvostavansa
lämpöä

Jos on nähnyt vähän
tai liian paljon

Huomaa arvostavansa
mitä ei voi nähdä

Toisto

Ei mitään uutta
auringon takana

Ei mitään
mitä ei olisi sanonut

Juice, Platon
ja Dalai Lama

Lintutieteilijä

Hyvin ymmärsi yskän
ja ajatuksen
läheltä tulevan

Hylkäisi yhteiskunnan

ja sen rakenteet mädät

Keksinnöt historian

ja tulevaisuuden

Ihmiskuntaan kuuluva
ihmistä rakastava

Peti

Tyynyt koskemattomat
viikatut lakanat

Ei kolmas
välitä niistä

Hilsettä ja hiuksia
lakanat mytyssä
sielut solmussa

Ohjenuoraan ripustettu
pyykkipojilla elämän:

Rakasta,
hyväksy

Harkinta

Ei ole
puhdasta taulua

Ei laulua

Paitsi ehkä
Let it be

Ilot, surut
irti niistä

Kaikesta leppoisasti
irti päästä

Rakkaalleni

Minä tiedän
että tarvitset
oman tilan

En sitä pilaa

Rakastan sinua
koska olet sinä

Rakastan sinua
koska hyväksyt minut
sellaisena kuin olen

Laskenta

Jos laskee yhteen

on tulos kolme

Jos ei laske
nostaa

Oikea määrä
ehkä on nolla

Yhtälön avaus
avaruus

Perhoshaavi

Miksi yrittää vangita se
mihin kukaan ei pysty

Ehkä voit tehdä muurin
jonka ylitse lennän

Olen jo paikalla
ja hieman

Enemmän

Kaksikanta

Kaksisataa sammakkoa

demokraattista

Puhisevat ja puhkuvat

tyhjästä ovat

eri mieltä

Liittojen jäärät
historiaan jäävät

Jalostettua typeryyttä
kaikin puolin

Jos mulle myytäis
niin en huolis

Etiketti

Ei sisällä lisäaineita,
mutta linjastolla on saatettu käsitellä:
pähkinöitä, politiikkaa, pontikkaa
sisiliskoja, sääntöjä, sielua
rakkautta ilman rajoja

Ei tarvitse ravistaa,
hyvin pideltävä

Säilyy hyvin valossa,

tuhkana uurnassa

Vanhemmat

Te molemmat kai
parhaanne teitte
niin kuin sen näitte

Sota-ajan lapset
kasvatusmetodit
kyseenalaiset

Kiitos siitä

Ehkä korjaan
vaikka en niitä
tuleville siirrä

Lätäkkö

Ennen kuin
näin sen

Sinä tiesit kysymykseni
minä vastauksesi

Miksi kiirehtiä
kun voi istua?

Raja-aita

Vaahtera silitti
männyn reittä

Niin sen täytyy olla

Juurilla reitti
aitojen alitse

Latvat niin korkeat
että näkee ylitse

Oppisopimus

Ei ihmistä
voi sivistää

Jotkut sen keksivät
toiset kivittävät

Joko sen ymmärtää
tai unohtaa

Kolmas minussa
yksi kaikissa

Sekunnit

Kahdessa
voi paljon unohtaa

Nimet, kasvot
pankkilainat

Neljässä ymmärtäen
mihin insinöörit
eivät pysty

Kolmessa
kaikki kohdallaan

Yhdessä
vain ollaan

Uistelija

Vastaukset vaapussa
ilman koukkuja

Haamuja vai aaveita
unissa tapaat?

Ketä etsit?
Kenet löydät?

Toive

Joskus toivon
että ihminen muuttuisi

Kaiken kasaisi
minun hartioille

Kertoisi
jos osaisi

Ulkoilutus

Pysähtyä
hetkeksi nuuskimaan

Viestejä
joita kukaan ei kuule

Ei kiirettä
niin kuin ihmisellä

Halu olla vapaa
mutta ilman rajoja

Kuolemaan tuomittu
elämään oikeutettu

Niin kuin ihminen

Nainen

Viisaus sinussa

Et sinä sitä
kirjoista oppinut

Ehkä jaat sen
ehkä et

Sanoit että
vanhenet kanssani

Voiko kukaan enempää
toivoa tai pyytää

Pässinpää

Sanoo tietävänsä
minne on menossa
mitä elämältä
haluaa

Kertoo etsivänsä
luulee löytäneensä
vanhoja luita
kaluaa

Kompassi

Kuriositeetti
laidalla elämän

Kadonneet kompassi
ja kahleet

Irtokiekko
ihmiselon

Jos tietää suunnan
ei kiinnosta määränpää

Jotain

Kynsien rapina
sängyn alla

Langaton yhteys
rannalla

Suljetut silmät
sydämen ääni

Siirto

Susi, kotka ja sotilas

Näiden jälkeen asukas

Jonka matkaa
ei makseta rahalla

Vaatetus

Ei vaatteet päällä
voi kirjoittaa

Ihan sama
jos otteen irroittaa

Ei kulkea
päällä punaisen maton
vaan huomatakseen
sinisen katon

Kivessä ja ihmisessä
samanlaiset uurteet

Vuosisatojen piirteet

Opettaja

Sinä et koskaan hermostunut
kun rasavillit hajoittivat ikkunan
tai karkailivat niistä

Sanoit pitäväsi niistä
vilkkaimmista

Mutta kaikki olivat hiljaa
kun luit meille satuja

Ymmärrys ja oikeudenmukaisuus
ehkä lähtöisin sieltä

Vuosien jälkeen rantatiellä
sama silmien kirkkaus

Poistunut
vaan ei sammunut valo

Kadotetut

Laulu kansojen
kauan eläneiden
kadotettujen

Sitä etsin

Poistujat

Ne jotka
tieltä poistuvat

Joihin katseesi kiinnität

Itsekseen hymyilevät
hulluiksi joskus luulit
ennen kuin naurun kuulit

Yksi kaikissa
jokainen yhdessä
voi
väistää kohtalot
toistuvat

Suomu

Niin kauan kuin
egot maailmaa ohjaa
ollaan menossa
kohti pohjaa

Rakasta niin paljon
että suomut irtoaa

Yksi kerta riittää
ei ole yhdentekevää

Matolääke

Tinktuuran joi
jos toisenkin

Ajatteli häätää
loisenkin

Mietti kuka
loi senkin

Rakentajat

Räystäspääsky riippuvaisen,
myyrä maanalaisen

Muurahainen kokonaisen,
hämähäkki täydellisen

Ihminen vajavaisen

Kirjallisuus

Aljosa ja Arosusi
todellisuudessa toimeen tuli

Begemot etsi seuraa
ja Rosinante tuli

Yhdessä laukkaatte
samaa pölyä olette

Suunnittelija

Rakenna
muurahaiskekosi

Ilman itsenäisyyttä
Vailla mitään

Tee rakkaudesta
seitti

Johon jokainen
pysähtyy

Metsäpolku

Kaksi vapaana
erillään
toisissaan kiinni

Kolmas kahlehdittu
ainut
jonka pitäisi
vapaana kulkea

Olevainen

Minä tiedän
että sinä
olet olemassa

Minä tunnen

Tähdissä kirjoitus
takapuolessa kämmenenkuva

Rantakalliolla ajatus
lämpimämpi kuin syyskuu

Neljäs

Vailla määränpäätä
ilman tarkoitusta

Kaiken pukenut
kaiken riisunut

Siellä missä rautaa
sataa taivaalta

Siellä missä
ihminen löytää toisen

Sen voi nähdä
jossain heikkona
jossain vahvana

Mutta kaikkialla
se on

Tuuletus

Tuuli hoitaa tuskan
egojen vaaliman

Hippu kädessä
kaukana leili

Vaikea nähdä
jos ei lähelle osu

Käyskentelijät

Usko, Toivo ja Kolmas
rannalla loikoili

Toivo hiljaisuuden ja
sorsan lennon katkaisi
takelteli mutta tokaisi

Eikö meillä olekin
vastakohta?

Usko ihmetteli ja
lapin kullan korkkasi
kävi kusella ja oivalsi

Niin kuin vatsatanssijalla valiokunta?
Linnunlaululla länkytys?
Sienestäjällä sijoituspankkiiri?
Kelohongalla tuuliviiri?

Kolmas kertoi
näin kaiken olevan
neljäs kaiken tulevan

Viive

Kaikki ei ala alusta

Ihmiskunnan johtotähti
aikoinaan kutoi ja päätteli

Katsos linnuilla siivet

Ihmisillä viive
oivaltaa

Mysteeri

Sokeana tallustelin
olin elin
voimaisin

Kääntämättä
vielä kivet

Poissa mielestä
vaan aina
lähellä

Hautausmailla
tai rakkaan vierellä

Ei tarvitse yksin
kyyneleitä pidellä

Parkkipaikka

Jalat ei ehdi
ajatuksen polkuja juosta

Onko mahdollista
nousta?

Joustaa moraalista
muttei periaatteesta?

Auto ruudussa,
sydän parkissa

Kulkuri

Kuolleiden kokoontumisajoja
väistellen

Vedestä graniittiin
taiteillen matkaa

Ajatellen jatkaa
vähän edemmäs
paljon kauemmaks

Kynät

Kaksi kynää
ajatusta siirtää

Toinen miettii,
toinen piirtää

Katkeamaton reitti,
hiljainen seitti

Niin se päättyy

Noita

Ehkä olet niitä
joita joskus poljettiin

Ehkä niitä joita
elävältä poltettiin

Et osaa kellua
kanssa painon

Et elää
kanssa vainon

Toiset pelkäävät kaltaistasi

Moni löytää vihan
ihmisyyden takapihan

Minä löysin rauhan

Ihminen

Aikansa kulki
ja uhosi

Yhä enemmän odotti
vielä enemmän pyysi

Äiti Maata
ei kiinnosta jäynä
totesi vain
näin on käyvä

Liiton purku
laattojen välissä

Valuutan vaihtajat
silloin vähissä

Kädet

Hakevat
vailla määränpäätä

Löytäen
notkot ja kumpareet

Seikkailevat
iholla heränneen

Etsien

vailla tarkoitusta

Raiteet

Jalat junassa
silmät pimeässä
oli tottunut näkeen

Kuuli sanat
mutta uskoi käkeen
matkalla sinne
minne yksin ei ehdi

Yhdessä illassa
maailmanalku

Kahdessa
jatkuva polku

Linnunrata

Minä laidalla
sinä keskellä

Minä vain elän
sinä olet retkellä

Sinä teet käsilläsi
minä en millään
mitään

Minä piirtäisin
elämänviivat
yhtyvät

Planeetat
jotka kiertoradoiltaan
poistuvat

Kullankaivaja

Sinä tuhlaat
aikaasi ja muiden

Luulet että löydät
jotain arvokasta,
jos syvälle kaivat

Mutta niin sinä uskot
ja vaivannäkösi
on sinun palkkasi

Puhtaampaa,

mutta samanlaista

Pinnalta maan
voit löytää

Omistaja

Niistä tärkeimmistä,
mitä luulet voivasi omistaa

Mistä olisit valmis luopumaan?

Miehestä, naisesta, lapsesta?

Aamusta, illasta?

Ilmasta, metsästä?

Sielusta, rakkaudesta?

Talo ja takapuolesi
kulkekoon kanssa sinun

Ne ei liity
unelmaan minun

Lehvistö

Ehkä sen ymmärrät
tai ehkä et

Tähän minä kuulun
keskelle vihreää

Puut muuttavat muotoaan
pihlaja kohti vaahteraa
kurkottaa

Odottaen
että yhteiset
lehdet havisevat

Luonnonlapselle

Susi halaa miestä hampaillaan
jokainen rakkautta
osoittaa tavallaan

Ovet on auki
intiaanille ihmiskunnan

Siiville jotka eivät sovi
betoniviidakkoon

Kohtalo

Oma tehtävä
niin kuin jokaisella
muurahaisella

Ei sinun tarvitse sitä etsiä

Saati löytää

Sinä sen täytät

Olemus

Taka-alalla
se pysyttelee

Et sitä huomaa
jos etsit

Piilossa
mutta näkyvissä

Hennompana
ohuempana

Lyijykyynel

Aina kun yritän
nukahtaa

Alkavat kyynelet vieriä
jokaisen ja kaikkien puolesta

Raskaina ne kulkevat
ihon alla

Selittäjät

Ne yrittävät
tutkia

Ihmisen mieltä
ja unta

Ja ne onnistuvat
yhtä hyvin

Kuin taloustiedettä
selittävä sammakko

Muumitalo

Mää en ole
musikantti
kourassa ei pysy
lantti

Hattivatti elämän
kädessä hieman enemmän

En osaa tehdä taloa
muurata maailmanpaloa

En takoa
En toisaalta loistaa

Niin kuin tuo
kulkija outo
joka toisen murheet
huuliharpulla poistaa

Konservatorio

En välitä
kitaraan tarttua

Kun kuulen
sinun soittosi

Vailla koulutusta
hapuillen ja hakien

Ja silti löytäen
soinnut oikeat

Halu

Halu kuulua joukkoon

Halu tulla hyväksytyksi

Halu omistaa

Halu olla tärkeä

Halu koskea
tai tulla kosketuksi

Halu olla joku
tai joku muu

Halu olla jossain
muttei läsnä

Halu
on itsekkyyden
toiminimi

Jokaiselle

Sinä voisit
jos tahtoisit

Vanheta kanssani

Nähdä minut
sellaisena kuin olen

Tuntea
ilman kosketusta

Vastata
ennen kysymystä

Muisto

Silmät lämpöiset
ihmisen katse

Hiekkakuopan reunalla
vuoleskelimme ja
linkkari lipesi

Sanoin puukko lens
Sinä toistit puukko lens

Ja nauroit
Ja minä nauroin

Jonkun aikaa etsimme
Vaikka olimme jo löytäneet

Ikä

En ole koskaan tuntenut
itseäni
minkään ikäiseksi

Yhä katson lapsen silmin
ihmistä

Kuin biologi
outoa hyönteistä

Tarve

Joskus sen oivalsin

Ei minun pidä
istuttaa kasveja, puita
tai ajatuksia

Ei minun pidä
juoda viskiä, pelata
tai masturboida

Ei minun pidä
auttaa toista
tai tehdä lahjoituksia

Ei minun pidä
unelmoida

Minä saan

Pitäminen

En pidä kauppakeskuksista
en sohjosta
en länkyttäjistä
en siirtomaksuista
en paarmoista
en saarnoista

En oikein
löydä enempää

Viritys

Silloin kun pitää

Ei sielut säveltä löydä
Yhteistä

Vapaus soittaa soinnut
Omalla tavallaan

Mitääntekemätön

Lapsen kysymykset
lammen toisella puolella

Auto jossain kaukana
kyydissä matkustajat
jotka eivät päädy
mihinkään

Vasaroija
joka haluaisi
olla muualla

Lintu
joka haluaisi
tehdä pesän

Ja sitten minä
hiljaa

Käsikirjoittaja

Se kirjoitti alun

Se kirjoitti historialle pitkän varjon
Se kirjoitti tulevaisuudelle tummat reunat

Se kirjoitti kiveen elämän viivat
Se kirjoitti hiekkaan ihmisen onnen

Se kirjoitti värit perhosen siipiin
Se kirjoitti myös pedon

Se kirjoitti öihin tuskan ja pelon
Se kirjoitti aamuihin ihmisen lämmön

Se kirjoitti lapselle tietämättömyyden onnen
Se kirjoitti vanhukselle viisaat silmät

Se kirjoitti sudenhetkenä ja sydänverellä

Se kirjoitti ilmaan kaipauksen
Se kirjoitti ilman sanoja

Se kirjoitti kauan sitten
Se kirjoitti huomisen tänään

Se kirjoitti lopun

Etsintää

Sanoit etsiväsi ihmistä

Mitä tekisit jos löytäisit?

Miten tunnistaisit minut?

Kuulisitko?

Näkisitkö?

Tuntisitko?

Synty

Niin ne syntyvät
omia aikojaan

Pyytämättä
lapset ja runot

Ukkosmyrskyssä
saunassa tai
sairaalassa

Ne toisensa
kohtaavat

Arki

Teetkö asioita
odottaen palkintoa

Tiskaat ajatellen
ehkä joku muu
huomenna

Helpompi palvella
ja hyväksyä

Ettei ole orja
kenellekään

Puro

Sinä haluat kaiken
mutta et mitään pois
jatkuvaako tää
olla vois

Luovu luista
jotka kaapissa kolisee
niin huomaat
kuinka kevään purot
yhtyy ja solisee

Varis

Lintu kaukana
interpoloi

Ihmisen elämän
hetken kestävän

Raakkui ilmoille
ikävän ja surun

Veti päällensä
harmaan puvun

Jatkoi ja toisti
että kaikki sen kuulisi

Kraak, kraak

Lentäkää
kun vielä voitte

Työhakemus

Puron solina
puoliksi täysien
tynnyreiden kolina

Niitä mielelläni
kuuntelen

Salaman välähdys
kalikan jälkeinen
koiran älähdys

Luulen
että kaikella
on tarkoitus

Taivaanrannat
väritän pehmein värein

Pilvilinna
ilman pimeitä huoneita
sen rakennan

Käkikello

Olin jo aiemmin
kirjoittanut

Ennen kuin tiesin
tunsin

Oman elämäni
henkinen soittorasia

Ajasta toiseen
kaiken toistaen

Lumenluoja

Minne polku
pitäisi ensin aurata?

Autotalliin
vai lintulaudalle?

Juuret

Niin syvällä,
että keveä on
kävellä

Vaikka
painoa lisäät

Ihmisen tuoksu

Yksi tokaisi menin ohi koukun,
toinen leuhki väistäneensä loukun

Eräs sanoi olleensa ohi ammuttu,
joku murisi hyvin sanottu

Kaikki olivat samaa tajua

Ihmetellen outoa hajua

Siivekkäät

Kaksi enkeliä lumessa
siivet toisiaan koskettaa

Kaksi katsoen
tulta palavaa

Odottaen milloin
tuohenpala

Roihahtaa

Kutoja

Jokainen tavallaan
omalla aikajanallaan

Minä nielen kirjoja
ja teen mielestä runon

Kuin lämpöisiä peittoja,
joita kutoja
vain ymmärtää

Oudot ystävät

Tahto laiskana käyskenteli
eli kuin huvitti
vaikka usein vitutti

Perillä historiasta
osti elämänkerran
R-kioskista

Siinä Motiivi
itsensä paljasti

Tahto näki
muodot uljaat
mietti ettei
tuolle kuulu valjaat

Liikennevalo

Miksi minulle
palavat valot vihreät?

Kosketukselle ja
kyynelille.

Valinnainen

Kumpi ihmistä ohjaa?

Haluatko...?

Leikkiä kaniinia
kaksi viikkoa
kaltaisesi kanssa?

Ihmisen vailla lämpöä,
sanoja vailla merkitystä?

Vai tahdotko?

Vähän enemmän?

Metamorfoosi

Mistä tulet,
minne menet,
kuka olet?

Yht'äkkiä
voi huomata olevansa

Dingon Jonttu,
hidastetöyssy tai
puutarhatonttu

Löytämisiä

Kun ihminen
itsensä kadottaa

Taito muuttuu talikoksi
toinen halun kohteeksi
kuorma taakaksi

Vain kaksi
sen yhdessä ymmärtää

Kun itsensä löytää
keskeltä avaruuden

Tai välistä
lakanoiden mustien
nauraen ja kuiskien

Läheisyyden aistien